Immikkoortoq 4. Periaaseq, taaguutit nassuiaatillu

Saqqummersitami matumani siunertaavoq Kalaallit Nunaanni ingerlatsiviit nammineq pigisat, piginneqatigiilluni ingerlatsiviit, piginneqatigiiffiit, aallarnisaanermi ingerlatsiviit nunanilu allani ingerlatsiviit Kalaallit Nunaanni immikkoortortaqarfiisa aningaasaqarnikkut ineriartornerat kisitsisitigut paasissutissiarinissaat. Suliffeqarfiit allat assersuutigalugu kisermaassilluni ingerlatsiviit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit pisortallu suliffeqarfiutaat assigisaallu ilanngunneqanngillat.

 

Suliffeqarfiit naatsorsuutaanni anguniagaavoq inuussutissarsiornerup kisitsisitigut paasissutissani pitsaanerpaamik matussuserneqarnissaa, taamaattumillu nalunaarsuutit tunngaviusut pitsaanerunissaannik suliaq ingerlanneqarpoq, tassani suliffeqarfinni ingerlatseriaatsit allat naatsorsuutinut ilanngunneqarnissaat anguniarneqarluni. 2019-imiit Aallarnisaanermi ingerlatsiviit naatsorsuutinut ilanngunneqarput.

 

Nalunaarsuutit atornissaannut piareersarneq tulleriiaaraluni ingerlanneqarpoq:

 

·            Suliffeqarfiit ataasiaakkaat paasissutissaat suliaqarfinnut CVR-imilu normunut immikkoortiterneqarput.

·            Nalunaarsuutinut katersivimmut paasissutissat nuunneqarput.

·            Paasissutissat aaneqarput suliaqarfiillu pingaarnerit malillugit ataatsimoortinneqarlutik.

 

Saqqummersitami suliaqarfiit pingaarnerit 12-it, Danske Branchenomenklatur malillugu A-mit N-imut nalunaaqutserneqarsimasut tunngavigineqarput. Malunnaarsaarneq pissutigalugu kisitsisini paasissutissani suliaqarfiit pingaarnerit ataani allassimasut ilanngunneqanngillat;

 

·            D. El-, gas- og fjernvarmeforsyning,

·            E. Vandforsyning; kloakvæsen, affaldshåndtering og rensning af jord og grundvand,

·            O. Offentlig forvaltning og forsvar; socialsikring,

·            P. Undervisning,

·            Q. Sundhedsvæsen og sociale foranstaltninger,

·            R. Kultur, forlystelser og sport,

·            S. Andre serviceydelser,

·            T. Private husholdninger med ansat medhjælp; husholdningers produktion af varer og tjenesteydelser til eget brug, i.a.n.,

·            U. Ekstraterritoriale organisationer og organer, og

·            X. Uoplyst.

 

Immikkoortoq 1-imi 2021-mi naatsorsuutit pingaarnerit, suliffeqarfiit kisitsisitigut naatsorsuutaannik imaqarpoq, Immikkoortorlu 2-mi kisitsisini pingaarnerni kisitsisinik qanoq atuisinnaaneq misissueqqissaarnerlu qanoq ingerlanneqarsinnaanersoq takutinneqarluni.

 

Immikkoortoq 3-mi nalunaarsuutit taakkulu atornissaannut suliarineri nassuiarneqarput, periaatsimut, taaguutinut nassuiaatinillu Immikkoortoq 4-ini malitseqartillugit.

 

Pissarsiat tunisassiornerlu kattunnermi imaluunniit pisiarineqarnermi suliaqarfimmut allamut nuunneqarsinnaapput, tunisassiornerlu ingerlatsivinnit suliaqarfimmi pingaarnermi allami nalunaarsorsimasunit taarserneqarsinnaalluni.

 

Kaaviiaartitat: Suliffeqarfiup ingerlataanit pingaarnermit nioqquteqarnermit kiffartuussinerniillu isertitat. Tassani ilaallutik suliat nammineq akilikkat.

 

Ingerlatsinermi isertitat allat: Isertitat pingaarnertut suliamut atassuteqanngitsut, assersuutigalugu ilinniarnermut atatillugu suliffimmik misiliisitsisarnermut tapiissutit, pissarsianillu tigussaasunit tunisinermi sinneqartoorutit.

 

Nioqqutissanik atuineq: Atuineq kaaviaartitanut ilaatinneqartoq. Soorlu suliareqqitaanngitsunik pisineq, nioqqutissanik suliareriikkanik pisineq aamma toqqorsivinni allannguinerit.

 

Iluanaarutit tamakkerlugit: Nioqqutissanik atuinermi toqqaannartumik aningaasartuutit peerlugit aningaasat kaaviaartitanut ilanngussat.

 

Akissarsiat, soraarnerussutisiat il.il.: Akissarsianut soraarnerussutisianullu aningaasartuutit kiisalu sulisoqarnermi aningaasartuutit allat.

 

Appartitsineq nalikilliliinerlu: Ukiumi pineqartumi pigisanik tigussaasunik tigussaanngitsunillu appartitsinerit nalikilliliinerillu.

 

Aningaasartuutit naliginnaasut allat: Inimik attartornermi akiliutit, pisattanik annikinnerusumik pisineq, paarlatsianik aaqqissuussisartunut aningaasartuutit, sivisuumik attartornermi namminerlu piginngisanik atuinermi aningaasartuutit, suliffeqarfiup avataanut aningaasartuutit allat kiisalu aningaasartuutit pingaaruteqannginnerusut.

 

Aningaasaqarnikkut isertitat: Erniat, tunisinerni akissarsiat, pappiaqqat aningaasanik nalillit nunani allani aningaasat nalittornerannit iluanaarutaat nunanullu allanut taarsigassarsisitsineq, piginneqataanermi iluanaarutit, piginneqataassutsit il.il.

 

Aningaasaqarnikkut aningaasartuutit: Erniat, pappiaqqanit aningaasanik nalilinnit nunani allani aningaasat nalikillineranni nunanilu allani taarsigassarsisitsinermi annaasat, tunisisumut akissarsisitsinerit, toqqorsivinnut aningaasartuutit assigisaallu.

 

Naleqarnerulersitsineq: Nioqqutissanik atuinermut kiffartuussinernullu aningaasartuutit peerlugit kaaviaartitat ingerlatsinermilu isertitat allat. Naleqarnerulersitsinermi suliaqarfimmi nalilinnik pilersitsineq pineqarpoq.

 

Sanaartornermi pigisat: Suliffeqarfimmi ataavartumik piginnittuunissamut atuisuunissamullu aningaasaatit aaliangersimasut, assersuutigalugu inissianut, maskiinanut, pisattanut, teknikikkut atortunut, akuersissutinut aamma qarasaasiammi programminut najoqqutanullu.

 

Kaaviiartitani pigisat: Nioqqutissanut toqqorsiviit, aningaasaatit tigoriaannaat, tunisinermi aningaasarsiat kiisalu pappiaqqat aningaasanik nalillit.

 

Namminerisamik aningaasaatit: Piginnittut aningaasaatinit agguagarsiassaat. Aningaasat immikkoortitat akiitsullu ilanngaatigalugit pigisat annertussusaat.

 

Aningaasat immikkoortitat: Pisussaaffiit, aningaasat annertussusaat akiliiffissarlu kingulleq qulakkeersimatinnagu immikkoortitat, assersuutigalugu akileraarutit kinguartinneqarsimasut soraarnerussutisiassanullu akiligassat.

 

Akiitsut sivisuumik akilersugassat: Akiitsut ukioq ataaseq sinnerlugu akilerneqartussat, assersuutigalugu taarsigassarsiat tulleriiaakkat.

 

Akiitsut piaartumik akiligassat: Akiitsut ukiup ataatsip ingerlanerani akilerneqartussat.

 

Aningaasaliinerit: Sanaartornermi pigisani amerleriarnerit ikileriarnerillu, soorlu illuutini (toqqaviit, illut il.il.), ingerlatsinermi atortuni (maskiinat, qamutit, pisattat il.il.) pigisanilu tigussaanngitsuni (qarasaasiami programmit najoqqutassallu il.il.). Amerleriarnerni nalikilliliinnginnermi pisinermi akinik naleqqussaanernillu allanit naatsorsorneqarput, pisianillu aammalu nammineq piginngisanik attartornermi pigisanik aamma imaqarlutik.

 

Sulisut: Akissarsiaqarlutik suliffeqarfimmi sulisut. Ukiumoortumik amerlassu-saat.

 

Nammineq aningaasaatinik ernialersuineq = (Akileraarusereerlugit inernerit/ Agguaqatigiissillugu nammineq aningaasaatit)*100. Tassani agguaqatigiissillugu nammineq aningaasaatit kisinneqarput (aallartinnerani nammineq aningaasaatit + naalernerani nammineq aningaasaatit)/2.

 

Naleqarnerulersitsineq = Nioqqutissanik atuineq avataanullu aningaasartuutit peerlugit kaaviaartitat.

 

Iluanaarutit tamakkerlugit = Nioqqutissanik atuineq peerlugu kaaviaartitat.

 

Sinneqartoorutit annertussusaat = (Naliginnaasumik inernerit/Kaaviiaartitat) *100.

 

Annaasaqarnermi akiliisinnaassutsip annertussusaa= (Nammineq aningaasaatit/Pigisat tamakkerlugit)*100.

 

Akiliisinnaassuseqarnerup annertussusaa (Current ratio) = (Kaaviiaartitani pigisat/Akiitsut piaartumik akiligassat).

 

Pisassani kaaviiaartitat ingerlaarnerat = Kaaviiaartitat ilanngaanneqareersut / Agguaqatigiissillugu pigisat.